Kirja essee

Opetus

Luin Anthony Burgesin tunnetun vuonna 1962 julkaistun teoksen Kellopeli appelisiini. Suomennettu versio tuli vasta vuonna 1991 Odyssean julkaisemana ja Moog Konttisen kääntämänä. Konttinen on saanut käännöksestään Promethus-palkinnon vuonna 2008. Teoksesta on myös tehty saman niminen elokuva Stanley Kubrickin tuottamana.

Kirjan päähenkilö on 14-vuotias Alex poika, joka tulee keskiluokkaisesta lontoolaisperheestä. Alex rakastaa Beethovenia ja kokee väkivaltaisia fantasioita aina tätä kuunnellessaan. Kirjan kertoo hänen kehityksestään väkivallan keskellä, sekasortuisessa maassa. Alex johtaa jengiä johon kuuluu myös Pim, Georgie ja Pete. Jengillä on oma slangi kieli jossa on käytetty paljon venäläisperäisiä sanoja, mikä tekee kirjan lukemisesta vaikeasti ymmärrettävän. Kirjailija kuvailee tarkasti miten jengi käyttää väkivaltaa ryöstöjen ja raiskauksien yhteydessä. Kerran he pahoinpitelevät erään kirjailijan vakavasti ja raiskaavat tämän vaimon kuoliaaksi. Kirjailija on kirjoittamassa kirjaa nimeltä Kellopeli appelsiini ja Alex arvostelee tätä.

Jengillä on myös kilpaileva jengi jota johtaa Billyboyksi kutsuttu nuorukainen, mutta Alexin jengi pieksee heidät helposti. Pim, Georgie ja Pete alkavat vaatia demokratiaa jengiinsä sillä eivät pidä Alexin johtajan asemasta. Alex alistaa heidät pahoinpitelemällä jokaisen, minkä seurauksena vastustus loppuu.
Jengin jäsenet eivät kuitenkaan anna asian kokonaan olla, vaan tekevät suunnitelman minkä avulla he pääsevät Alexista eroon. Alex yllytetään murtautumaan erään rikkaan naisen asuntoon ja missä hän tappaa tämän. Jengin muut jäsenet lähtevät karkuun ja jättävät Alexin poliisin hampaisiin. Alex tuomitaan murhasta ja hän joutuu vankilaan.

Alex ehtii olla vankilassa kaksi vuotta minkä jälkeen hän kuulee uudesta hoitomuodosta, jonka avulla pääsee nopeasti pois vankilasta. Alex osallistuu uuden Ludovico-hoitojärjestelmän kokeiluun, missä vanki ehdollistetaan tulemaan huonovointiseksi kokiessaan tai tehdessään väkivaltaa. Hoidossa soitetaan Alexille myös hänen rakastamaansa Beethovenia minkä seurauksena hän ehdollistuu myös siihen. Pian hoito on ohi ja Alex pääsee vapauteen. Kotiin hän ei kuitenkaan pääse, koska vanhempien uusi alivuokralainen ei hyväksy Alexin tekoja. Hän joutuu siis kadulle missä hän tapaa aikaisemmin pahoinpitelimiään henkilöita mm. kodittoman miehen ja jengiläisensä Pimin jotka pääsevät nyt vapaasti kostamaan Alexille joka ei pysty puolustautumaan. Viimein hän pääsee sattumalta talon luo jossa asuu kirjailija mies jonka hän oli pahoinpidellyt ja jonka vaimon hän oli raiskaamalla tappanut. Mies ei kuitenkaan ensin tunnista Alexia ja tarjoutuu auttamaan tätä. Alexin identiteetti kuitenkin paljastuu kirjailijalle, minkä seurauksena hän haluaa kostaa. Kirjailija sulkee Alexin huoneeseen ja alkaa soittaa Beethovenia. Alex tulee niin huonovointiseksi että yrittää itsemurhaa hyppäämällä ikkunasta ulos - mutta tuloksetta. Alex herää sairaalasta jossa poliitikot pitävät nyt huolen että Alex toipuu. Kirjan lopuksi Alex kerää uuden jengin ja alkaa huvitella samalla tavalla kuin ennen vankilaan menoa. Pian Alex kuitenkin huomaa olevansa liian vanha sellaiseen ja jättää jenginsä.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat pitkälti lontoon kaupunkiin, Alexin kotiin, ryöstöpaikkoihin, vankilaan sekä sairaalaan. Kirjan kertoja on koko ajan Alex, mutta kirjan alussa hän puhuu koko ajan meistä, eli hänen jegistään ja jengin hajottua hän puhuu vain minä-persoonassa. Tyyliltään kirja on hyvin väkivaltainen ja jokseenkin jopa ahdistava.

"Oi kallis isänmaa, sun puolestas' mä taistelin, ei paikkaa ole armaampaa, siks' rajojas puolustin"

"Niinpä me vedettiin sitä nätisti hönöön hymyillen samalla täysillä litsoillamme, mutta se vain jatkoi laulamista. Sitten me pudotettiin se makaamaan raskaasti levynä ja sangollinen olutoksennusta ryöppysi ulos. Se oli iljettävää, joten jokainen vuorollaan tarjosi potkusaapasta ja sitten sen saastasta vanhasta tunkiosta pulppusi pihalle toveri veri, eikä enää laulu tai oksennus. Sitten me mentiin tiehemme."

Kirjan katkelmassa vanha koditon mies laulaa isänmaansa puolustuksesta eikä Alexin jengi pitänyt siitä, joten he tuollaisen mitättömän syyn takia pahoinpitelivät meihen henki hieveriin.

Teos on ollut kielletty Yhdysvalloissa, missä korkein oikeus totesi vuonna 1973 kirjan äärimmäsien säädyttömäksi ja syytti kirjakauppiasta. Kirjakauppias Mrs. Carole Grant joutui sulkemaan ovensa ja myös hänen uutta kirjakauppaansa vainottiin. Kirja on myös poistettu väliaikaisesti kahdesta High Schoolista vuonna 1982 , mutta myöhemmin palautettu. Teos oli siis liian raaka ja väkivaltainen mutta itse kirja ei ole ollut kielletty. Anthony Burgess ei ole itse saanut minkäänlaista syytettä kirjastaan. Kirjan aihe on hänelle kuitenkin hyvin henkilökohtainen sillä hänen oma vaimonsa on joutunut pahoinpitelyn ja raiskauksen uhriksi. Kirjassa esiintynyt kirjailija voidaan siis yhdistää itse Anthonyyn. Kirjan elokuvasoituminen antoi kirjailijalle paljon mediahuomiota, minkä Anthony ilmeisesti koki hyvin raskaasti. Vaikka kirja onkin raaka ja erittäin väkivaltainen ei sille ole mitään syytä olla kielletty. Kirjasta on tullut todella suosittu ja Yhdysvalloissa lietsonut viha kirjakuppiasta kohtaan oli omasta mielestäni täysin tarpeeton. Itse en kovinkaan välittänyt kirjasta sen hankalan lukemisen vuoksi. Vaikka kirjan takana olikin suomi-venäjä slangi sanasto oli turhauttavaa hypätä aina katsomaan mitä joka toinen uusi sana tarkoitti.

BIISIRUNO

Milla sun täytyy muuttuu,
sun piti muuttaa maailmaa,
faija me ollaan nuoriso,
meijän elämästä suunta puuttuu,
jos annat mun ajaa mökkitien,
lupaan että musta suutari tulee.

Sekavaa 


                                                                                                                           Meri Kiikka
                                                                                                                           Runo arvostelu              
                                                                                                                           AI 3
                                                                                                                              
                                                                                                                            




Runoteoksen Itsekseen muuttuva on kirjoittanut Kristian Blomberg. Kustantajana toimii yleisenä tunnettu osuuskunta Poesia. Itsekseen muuttuva on Blombergin uusinta tuotantoa(2011).

Runot ovat hyvin monimuototisia ja niitä ei välttämättä erikseen tunnistaisi tavanomaiksi runoiksi. Tämä onkin 2000-luvun modernia runoutta. Runoissa ei ole tiukkaa rytmiä taikka yhteyttä toisiinsa, vaan ajatukset vellovat vapaasti aiheesta toiseen. Runo saattaa alkaa yhdellä ajatukseen, kesken lauseen siirtyen jo toiseen, päättyen kolmanteen jolla ei ole mitään sidosta lähtöajatukseen. Runot seuraavat tajunnan virtaa muodostaen mielenkiintoisia ajatuskuvioita. 

Runoissa ei ole minkään näköistä sointuisuutta, ne kuulostavat pikemminkin keskenjääneiltä ajatuksilta. Runoista ei voi huomata myöskään mitään erityista kliimaksi kohtaa. "Tauko." "Hiljaisuus." "(pieniä tekoja)" Sen sijaan graaffiset muodot rytmittävät runokokonaisuuden osia ja poikkeavat perinteisestä runokirjan rakenteesta. Kielikuvat korostuvat graaffisten kuvioiden ja moderninrunouden yhdistyessä.

"neliö

Jokainen puolesi ihailee itseään toisten avulla,

mutta mikä antaa eniten: se jota koskettaa, se joka on vastassa?

Kulmat unohtuvat. Niistä käsin ulkopuoli kyseenalaistaa,

tarkentaa pisteeseen jossa epäilys minuudesta herää."

Sanasto runoissa oli välillä hyvin tiedepainotteista ja viittasi teknologiaan. Osa runoista taas sisälsi voimakkaita luonto kuvaelmia, mistä taas huomaa että runoteoksen aiheet pomppivat mietteestä toiseen. Nimi Itsekseen muuttuva kuvaa hyvin runoteosta, koska ajatus ja rakenne muuttuvat kuin itsekseen. 

"mutta päivät ovat niin lyhyitä ja me niin pitkiä, lyömme päitämme niiden ovenkarmeihin yhä uudestaan"

Lukijalle jää tilaa muodostaa erilaisia tulkintoja runojen vapaasta muodosta ja moniskaalaisuudesta. Erilaiset tekstit rytmittyvät monimieliseksi ja mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Tämä runokokoelma kuvaa hyvin aikamme modernia runoutta ja herättää moninaisia assosiaatioita ja ajatuksia.

Minusta runoteos oli käytännössä sekava, eikä siitä oikeen saanut kiinni. Runojen luku ei ollut mielekästä, eikä mielenkiintoakaan löytynyt. Olisin toivonut yhtenäisempää eteenpäin viemistä, mutta oli tämä silti valaiseva lukukokemus.  

PROOSA ANALYYSI


Kreetta Onkelin Iloinen talo (1996) kertoo Tomperin perheen elämästä Luhangalla 15 vuoden ajan. Tämä kirja on Kreetta Onkelin esikoisteos. Kustantanut WSOY.

Iloinen talo on realistinen romaani eli se on tosi tapahtumista kertova kirja. Sen voi todeta romaaniksi, koska se on vain 148 sivua pitkä, tiivis katsaus Tomperin perheen elämästä 15 vuoden ajalta.

Kirjan päähenkilö on Ruut Tomperi. Hän on nuori ja hiljainen tyttö joka ei ota paljoakaan kantaa ympärillä tapahtuviin vääryyksiin. Hän on aina lohduttamassa alkoholisoitunutta äitiään ja ihailee isosiskoa, Birgeä, vaikka tämä onkin hyvin kapinallinen. Äiti juo taukoamatta ja on kokonaisuutena todellinen sekamelska. Jos hän ei ole kotona niin kaikki tietävät kyllä missä - baarissa tai jonkun kyläläisen miehen luota.

Kirjan miljöö on hyvin ankea. Luhanka on harmaa tylsä pikku kylä, jossa ei paljoa tapahdu. Siellä on vain tönöjä ja tavallinen baari. Isän kuoltua äiti ei ole pitänyt huolta talosta, eikä liioin itsestäkään. Pihakin on karmeassa kunnossa ja alkaa muistuttaa metsää. Luhangalle ei kukaan muuta, sinne vain synnytään.

Kirjan juoni on synkkä ja etenee aika tasaisesti. Synkkyyttä kuitenkin pehmentää yksinkertainen, lapsenomainen kirjoitustapa. Mummi ei pidä isästä ja yhtäkkiä isä kuolee. Äiti masentuu ja alkaa ryypätä ja naida kaikki kylän miehiä. Lapset Ruut ja Birge hoitavat äitiä ja itseään. Tämä vaihe voisi olla kirjan kliimaksi. Myöhemmin Birge menee lukioon ja menestyy siellä hyvin, ihan niinkuin äitikin. Birge muuttaa Jyväskylään, kerrostaloon. Ruut jää yksin hoitamaan äitiään ja alkaa lintsata koulusta. Pian mummi kuolee ja myöhemmin myös pappa. Ruut kasvaa vanhemmaksi ja saa auton. Äiti alkaa seurustella ja muuttaa pois. Ruut jää yksin taloon. Koko kirja kertoo käytännössä Tomperin perheenjäsenten elämänvaiheista.

Kirjassa on minä-kertoja eli Ruut. Kaikki mitä tapahtuu on kerrottu yksinkertaisesti ja lyhyin lausein Ruutin näkökulmasta. Ruutin ajatukset tulevat myös hyvin esille, sillä hän ei suullisesti ota paljoakaan kantaa tapahtumiin. Tapahtumat etenevät hyvin nopeasti, sillä 15 vuotta on saatu mahtumaan 148 sivuiseen kirjaan. Tarina pysähtyy aina johonkin kohtaan tai tapahtumaan ja hyppää sitten muutamia vuosia eteenpäin. Kirjan motiivi voisi olla alkoholi sillä se vie tarinaa koko ajan eteenpäin.

Kirjan teema voisi olla selviytyminen ja aikuistuminen. Sillä niin Ruut kuin Birgekin saavat kestää ankaran lapsuuden, mutta taistelevat silti koko ajan eteenpäin ja lopulta aikuistuvat ja itsenäistyvät. Kirja saa ihmiset ajattelemaan, koska sen tapahtumat ovat tosia. Tyyliltään kirja oli tarkoituksella kirjoitettu yksinkertaisesti ja ytimekkäin, virkkein. Se oli tehty niin jotta lapsen näkökulma tulisi hyvin esiin ja niin siitä saatiin todentuntuisempi.

Anagrammi omasta nimestä

Meri Kiikka

Arki Meikki

Lapsi äidilleen

Jos minä olen energinen ole sinä väsynyt.
Jos minä sotken siivoa sinä.
Jos minä itken niin lohduta sinä.
Jos minä kaadun niin auta sinä minut ylös.
Ole sinä taivas niin minä olen tähdet.
Ole sinä ankkuri niin minä olen myrsky.
Ole sinä kallio niin minä olen hiekkaa.
Ole sinä juuret niin minä olen lehdet.
Kun sinä niin minä.

SANOMALEHTI RUNO

Pakotteet Assadin

Paljon eliitti uusi tilalle.

Syyrian presidentti kaatuu.

Helsingin maailman hallitus kaatuu.

Vuosi valta kaaos.

Ahdinko eliittiin.

Bisneseliitti kansainvälinen pako.

Ulkomailla kauppasaarto.

Talo ahdinko elämässä.

Painosta johtoa hajottamaan.

Eliitti markkinoita tilalle.

Suurimman EU öljyn tulot.

Eliitin markkinoita vaikea Kiina.

Tilanne muuttuu tukalaksi.

Venäjä ja Kiina nyky YK:n merkki 

rooli rauhansuunnitelmassa.